lauantai 23. lokakuuta 2010

Ihanat huligaanit

Olen aina ollut herkkis itkupilli ja liikutun usein vähän turhankin herkästi. Keväällä katsoin kipeänä nettitelkkarista kaikkea mahdollista ja Suurin pudottajakin sai minut kyynelehtimään vuolaasti. Viikko sitten Miesten vuoro itketti ihan itseoikeutetusti koko leffasalia. Opettajana ei ole helppoa kun kuka tahansa 200 oppilaasta voi aiheuttaa liikutusta milloin mistäkin syystä. Opiskeluaikana kassatätinä työskennellessäni itketti usein kun kohdalle tuli joku vähän nörtti ja yksinäiseltä vaikuttava henkilö, jonka ystävä olisin niin kovasti halunnut olla. Tällä hetkellä itkettää tämä. En voi katsoa kyynelehtimättä noita rujoja ja usein niin rumia brittimiehiä. Kyllä futishuligaaneillakin on isot sydämet!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti