Niinhän se on. Dagen efter parani mieli taivaallisilla Choco Chillin savutofuburgereilla (minulle ilman herkkusieniä, joita taas pian seitsenkuisemme mussutti tyytyväisenä) ja herkullisilla Patiserrie Teemu&Markuksen leivoksilla. Leivokset ja burgerisämpylät haettiin kotimatkalla Krunan Anton&Antonista. Eikö tänne meidänkin nurkille voisi saada oman, kun kerran Töölöllä, Krunalla ja Kuliksellakin on jo omansa. Eihän niihin mihinkään meiltä mahdottoman pitkä matka ole, mutta...
Bionaden puuttuessa entisen markettityöpaikkani valikoimista nappasin lähes alkoholittoman englantilaisen siiderin matkaani. Alkoholinkäyttöni on oikeastaan ollut vain ehtoollisviinin satunnaista litkimistä seitsenvuotiaasta lähtien ja ehkäpä siksi kaikki alkoholi maistuu mielestäni aina ehtoollisviiniltä. Niin tämäkin vähän. Ja alkoholin kyllä maistoi, vaikka sitä hyvin vähän olikin. Mutta oli maku silti paljon miellyttävämpi kuin esim. Kopparbergin alkoholittomissa limpparisiidereissä.
Lapsi muuten vetelee suurella innolla suuhunsa kaikkea mitä tarjotaan, koko ajan enenevissä määrin ihan samaa ruokaa kuin mitä muutenkin syömme, ei pelkästään samoja raaka-aineita. Eilen tofua, bataattilohkoja, punasipulia ja mitähän vielä, ja tänään prikulleen samaa ratatouilleta kuin mekin ja sai vain silmät suurina ihmetellä miten jätkän napaa vetää. Ruoka on perheessämme tärkeässä roolissa ja mieheni mitä mainioin kokki ja siksi onkin valtava ilo, kun lapsikin vaikuttaa nauttivan niin itse ruoasta kuin ruokailuhetkestäkin – ja laittaa ruokaa suuhunsa paljon äitiään ennakkoluulottomammin. En edes muista koska viimeksi olisimme rauhassa mieheni kanssa istuneet syömässä illallista samanaikaisesti, mutta nyt lapsen alettua syödä kiinteitä sormiruokaillen emme tinkisi yhteisestä ruokahetkestä sitten millään.
Oih, mulle tulee kateellinen mieli noista ruokakuvista! Sitten kun menen töihin, niin tuo ruokapuoli on kyllä ensimmäinen asia, mihin meillä aletaan rahaa panostamaan :)
VastaaPoistaSuski: Meillä pieneni kauppalaskut merkittävästi kun ei enää ostettu lihaa. Tai mä joskus ostan jonkun paketin nakkeja tai palvikinkkua (ehkä kerran kuussa), mutta kun mies tekee ruoat eikä syö lihaa (paitti kalaa) niin ei sitä lihaa sitten tarvita säännöllisesti. Saa sen ostoskärryn hinnan silti aika korkealle, mutta ollaan ajateltu että niin kauan kun siellä ei oo limppareita ja sipsejä niin makso mitä makso. Vielä enemmän kyllä haluaisin käydä tuommosissa lähiruokapuodeissa, mutta kun ne sämpylätkin oli 1,20-1,50 €/kpl... Mutta kieltämättä paljon parempia kuin jos oisin itse sämpylät leipassut ja varsinkaan kun en vaan olisi ehtinyt... Ruoka oli mullakin ykkössatsaus kun valmistumisen jälkeen olin vuoden töissä. Nyt vanhempainpäivärahalla ja miehen palkalla ei vielä tarvi laskiskella, mutta kun jään työttömäksi niin sitten. Lidlissäkin olen alkanut käydä, voi säästää useita euroja, mutta ärsyttää kun sieltä ei vege/vegaani-ruokavaliolle tärkeitä juttuja oikein ole eikä muutakaan erikoista ja meillä on tapana tehdä yksi iso ostosreissu viikossa ja ärsyttää jos pitää hakea tarpeita useammista paikoista. Olispa kyllä ihanaa kun voisi vain kauppahalleista yms. hakea sapuskansa...
VastaaPoistaMulla oli ihan käsittämättömän pieni ruokalasku opiskelija-aikoina, kun en syönyt lihaa juuri ollenkaan. Mutta annas olla kun toi mies tuli kuvioihin. Ruokalaskut varmaan nelinkertaistui :D
VastaaPoistaVälillä harmittaa, kun ei pysty tekemään sellaista ruokaa, kuin haluaisi, mutta kyllä sitä ihan hyvin on niillä pakastevihanneksilla, täysjyvämakaronilla ja jauhelihalla pärjännyt. Luovuuskin siinä kasvaa :D
Lapsen ruokaan kuitenkin panostan, ja pian täytyy varmaan omiakin syömisiään alkaa katsomaan, kun alkaa pikku hiljaa siirtyä samoihin ruokiin meidän kanssa. Meillä ei ole noudatettu mitään tiukkaa ruokavaliota, mutta yritän nyt kuitenkin katsoa, että tulisi edes jokseenkin lautasmallin mukaan popsittua :)
Mä oon ollut loppujen lopuksi aika tarkka siiät, mitä Tiitiäiselle annetaan purtavaksi. Siksi ei ole vielä saanut maistaa sieniä tai soijatuotteita, vaikka niitä meillä muuten meneekin. Samasta syystä ei syö samaa ruokaa kuin me: aina on joukossa oliiveja tai jotain muuta suolattua, fetaa, kermaviiliä tai muita maitotuotteita...
VastaaPoistaHyvällä ruokahalulla kuitenkin vihanneksiaan, kasviksiaan, marjoja, viljoja syö... Liha ei ole vielä kovin hyvin uponnut. Oikeastaan leipä on ainoa, missä olen virallisia suosituksia "rikkonut", eli vähäsuolaista leipää hän syö jo nyt ennen yhden vuoden ikää...
Suski: Heh, meillä ollut vähän toisinpäin. Ravintolassakin aina meinaavat antaa annokset väärinpäin kun miehellä joku salaatti ja mulla pihvi ;D Mutta olen kyllä iloinen että se on meillä mies kun kokkaa niin tulee itsekin syötyä paremmin. Meillä on nyt jo sormiruokailun myötä tullut tarkkuutta. Tai lähinnä itsellä. Pitää väkisin syödä hyvä lounas eikä vaan vitkuttaa jonkun karkin avulla... Ja herkutkin toivottavasti vähenee kun ei voi lapsen edessä syödä kun se jo tajuaa että pitäs itsekin saada. Siinä mielessä näppäriä nuo lapset tarkistelemaan sitä omaakin lautasmallia :)
VastaaPoistaTuittu: Meilläkin tuo herkkusieni oli harvinaista herkkua, minä kun en niitä syö niin ei niitä oikeastaan koskaan ruoassa ole. Noissa burgereissa se oli helppo toteuttaa kun molemmat voi laittaa mieluisat täytteet. On kyllä tosi harmi kun voi niin harvoin tarjota soijatuotteita. Tofukin näytti maittavan niin hyvin! Mulla esim. nuo oliivit ja fetakin kuuluu suuriin ällökkeihin samoin kuin kermaviilin kaltaiset hapanmaitotuotteet :D Pitää toivoa että sormiruokailun myötä lapsesta tulee vähän ennakkoluulottomampi ;) Maitotuotteita meillä korvataan usein kaura- ja soijatuotteilla, mutta niiden poisjättö ei ole ongelma, lähinnä siis jotain kermaa keitossa tms., voi helposti jättää pois.
Meillä on kalkkunaa ja uunilohta herkuteltu ja muutenkin paras tuota lihaa pitää omassa ruokavaliossa ajoittain, kun ei noita korvaavia soijatuotteita voi niin usein antaa. Leipää olen ajatellut leipoa täysin suolattomana ja laittaa pakkaseen tikkuina, sieltä voi sitten aika ajoin ottaa.
Mutta on se vaan ilahduttavaa katsoa toisen iloa ruokaillessa. Toisinaan sitä voi jo kutsua ihan syömiseksi