Uusi vuosi kirkastui kasvoille kauniimpana kuin olisi uskaltanut toivoa. Käveltiin kotikatu päästä päähän ystävien luokse brunssille. Mikä rikkaus on aikuisena saadut yhteiset ystävät. Nuorena sitä koulun ja harrastusten myötä tutustuu ihmisiin niin luonnostaan. Nämä ihmiset ehtivät asua naapurissamme sen aikaa, että ehdimme ystävystyä ja luoda naapurusbrunssiperinteen. Heidän kanssaan voi olla kuin kotonaan ja rennosti yksin yhdessä. Minäkin oikaisin oma-alotteisesti sohvalle ja sain 2,5-vuotiaalta rentouttavan päähieronnan. Miten ihanaa oikeasti onkaan, kun joku räpeltää hiuksia ja päänahkaa. Voisipa aina pesettää hiuksensa kampaajalla.
Tänään maa alkoi valjeta päiväkävelyllämme ja maisema muuttui täysin puolessatoistatunnissa. Ehkä uusi vuosi tuo kauan kaivatun talven. Jos ei ihan vielä niin ehkä loppuviikosta, kun pitäisi alkaa pakastaa.
Pilates toi kuukauden tauon jälkeen eloa ja vetreyttä kroppaan ja hetken rauhan itselle. On ihana tunne tuntea jokaisella pienelläkin kehonosalla, kun hengitys kulkee luihin ja ytimiin. Tästä tunteesta täytyy ottaa ilo irti vielä tammikuun, kun kausikortti on voimassa. Sitten toivoisin pääseväni suht säännöllisesti nauttimaan sulavuudesta Yrjönkadun altaassa.
Tähän vuoteen on ainakin vielä toistaiseksi lempeä ja utuinen ote.
Hyvältä näyttää ja kuulosta uuden vuoden alkunne :)
VastaaPoistaSe on tosiaan ihana tunne, kun joku jaksaa räpeltää hiuksia/päätä. Meidän pikkuinen on oppinut silittämään. Lähinnä tuota taitoa harjoittaa rinnalla ollessaan toiseen (ei imun kohteena olevaan) rintaan ja äidin käsivarteen <3 Tänään hän ekaa kertaa tutki kasvojani pienin kätösin.
Tuittu: Mikä ihana hellä taito :) Täällä lähinnä painellaan käytössä olevaa rintaa ja vähän paijataan, naamaa ronklataan puolivahingossa, jos vaikka nenä osuu pikkukätöseen, kaikkeen tartutaan ja hirveä tarve repiä ja kiskoa. Lapsi ystävällisesti kuljettaa harsoja kämpässä ristiin rastiin. Ihanaa uutta vuotta ja uuden ihmettelemistä teille :)
VastaaPoista