Sadutus on 1980-luvulla Suomessa kehitetty menetelmä, jonka psykologi Monika Riihelä loi työkaluksi saada kuulla mitä lapsilla ja nuorilla ihan oikeasti on sanottavana ilman, että aikuiset ohjaavat heidän sanomisiaan kysymyksillä.
Sadutus on sittemmin laajentunut ja sopii kaikille ihan vauvasta vaariin. Sitä käytetään muun muassa päiväkodeissa ja kouluissa, mutta saduttaa voi hyvin myös kotona. Nuorin, jota itse olen saduttanut, oli alle kouluikäinen sukulaistyttö ja vanhin seitsenkymppinen mummuni. Kummityttöäni olen saduttanut useampaan kertaan ja viime vuonna sadutimme oppilaideni kanssa.
Oli tarkoitus vinkata aiheeseen liittyvästä dokumentista jo aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Dokumentti näkyy Areenassa enää huomisiltaan asti ja itsellänikin on vielä puolet näkemättä. Kipinkapin siis katsomaan! Muutenkin suosittelen kokeilemaan sadutusta. Sadutus voimaannuttaa, luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta saduttajan ja sadutettavan välillä ja rakentaa luottamusta heidän välilleen. Se on ihanaa läsnäolevaa yhdessäoloa, aikaa kuunnella toista.
Sadutuksesta löytyy kirjallisuutta muun muassa Liisa Karlssonin kirjoittamana ja kokoamana. Uusin aiheeseen liittyvä teos ilmestyi tällä viikolla – Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Suosittelen aihepiirin kirjallisuutta erityisesti opettajille sekä ylipäätään kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville mutta myös ihan tavallisille vanhemmille. Lapsemme ovat täynnä tarinoita, jotka halajavat päästä ulos. Meidän täytyy vain karistaa omat toiveemme, odotuksemme ja oletuksemme sekä tahto vaikuttaa. Tässä on kyse sadutettavan ikiomasta, johon ei saa puuttua.
Satu on silta. (kuva juhannukselta 2010)
Iloisia hetkiä sadutuksen parissa!
Samoissa aihepiireissä liikutaan, itsekin tuli postattua saduista viikonloppuna :) Tuota sadutusta täytyy lapsen kanssa kyllä kokeilla, kunhan kasvaa. Jää kivoja muistojakin, jos niitä kirjoittelee ylös.
VastaaPoistaSuski: Nytkin voit jo saduttaa :) Toki erilaisten äänteiden kirjaaminen voi olla haastavaa ;) Me tehtiin kummitytön kanssa hälle sadutuskansio, johon voi sitten kerätä niitä kerrottuja juttuja :) Ja huom, ei jos kirjoittelee ylös vaan kun, se on sadutuksessa ideana :)
VastaaPoistaHarmi että luin tämän vasta nyt ja jäi siten dokkari näkemättä. Kertoisitko vähän lisää sadutuksesta? :) Vähän jotain alkeita, että kuinka pääsisi vauhtiin.
VastaaPoistaSaraJana: Harmittaa itseänikin kun en toimeentunut aiemmin linkkaamaan. Ei kuitenkaan olisi paljon vaatinut ;) Kannattaa tutustua näihin sivuihin ja kysele toki sitten lisää jos jokin jäi askarruttamaan :) http://www.edu.helsinki.fi/lapsetkertovat/Sadutus/sadutus_paa.htm
VastaaPoista