Vuosi sitten sai alkunsa uusi blogi, Ruusukujan Onneli. Edeltäjänsä oli pari kuukautta aiemmin tullut tiensä päähän ja olisi jo talvella täyttänyt neljä vee. Ammatinvalinnan ja työn alkamisen myötä oli mietittävä aikalailla mitä, miten ja milloin sitä voisi rustata. Kuviin ilmestyivät kasvot ja jutuista katosivat henkilökohtaisimmat detaljit sekä sivuhenkilöt, jotka vastedeskin pysyvät niin taka-alalla kuin mahdollista.
Opehommat ovat nyt jonkin aikaa jäissä, mutta se ei silti poista sitä mahdollisuutta, että blogia kurkkivat mahdolliset entiset ja tulevat oppilaat tai heidän vanhempansa, kollegat tai joku muu, jolle ensisijaisesti paljastan vain ammatillisen minäni. Siksipä sama linja jatkuu.
Kirjoittaminen on ollut jollain tapaa mielekkäämpää ja myöskin tieto siitä, että lukijoita on vain noin viidesosa entiseen verrattuna. Valitsin tarkoituksella sijainnin korvessa, hakukoneilta piilossa ja poissa listoilta. Ajattelin, että löytää ken löytää. Ja kiva että joku on löytänyt.
Kiitos kaikille tämän vuoden ajan matkaa tehneille, käykäähän kommenttilootassa nauttimassa pala kaakkua ja lasillinen mehua! Itse skoolaan virtausjuhlia varten ostetulla pillimehulla. Menomekkona sattumalta sama kuin vuosi sitten.
Oon laihiksella mutta kyllä yksi pieni pala kakkua aina menee ;) Onnea yksivuotiaalle! :)
VastaaPoistaLueskelin aikaisempaa blogiasi ja aivan vähän aikaa sitten vasta eksyin tähän uuteen blogiisi. Luin sitäkin hetken ennen kuin ymmärsin, että sinähän se olet :-) Kiva, kun päätit pitää vielä blogia!! Kaikkea hyvää sinulle syksyyn ja toivottavasti jaksat edelleenkin kirjoitella!
VastaaPoistaOnnea yksivuotiaalle :) Ja onnea muutenkin :) Seuraillut olen, vaikken kommentoinut olekaan aikoihin. Kesällä sain open viran ja toivottavasti jollakin aikataululla mekin alkaisimme odottaa omaa pientä (tai no ajatuksissammehan me häntä jo odotammekin, mutta konkreettista odotusta odottelemme).
VastaaPoistaKakku oli hyvää ja mehu makeaa - oliko itsetehtyä? Onnea blogille ja teille!
VastaaPoistaOnnea yksivuotiaalle, paljon on tapahtunut vuoden aikana kivoja asioita!
VastaaPoistanorsis: Kiitos! Ja onneksi leikkasin vähän erikokoisia niin sait dieettiin sopivan palasen :D
VastaaPoistaTarja: Hauska että olet löytänyt tänne, tervetuloa taas lukemaan :) Eiköhän tässä jatketa yhtä rennolla ja sopivatahtisella otteella kuin tähänkin mennessä.
Mii: Kiitos :) Ja onpa kiva kuulla sinusta! Valtavat onnittelut vakivirasta, huippujuttu! Ja onnea odotuksen odotukseen. Voin sanoa että kärsivällisyys ja pitkä odotus todella palkitaan :)
Anonyymi: Kiitos! Ja kyllä, kakku oli itse tehty, mehu tosin mummun tekemää :)
Enkunalma: Kiitos! Vuoden sisällä on tosiaan ollut paljon kivaa elämän eri saroilla - työssä, harrastuksissa ja perhe-elämässä.
Onnea yksivuotiaalle! Luulenpa, että olen lukenut aikaisempaa blogiasi. Tai samalla tavalla olet herttainen kuin hän, johon sinut liitän :) Tämä blogi on mukava löytö!
VastaaPoistaMä oon jumiutunut lukemaan ja katselemaan muiden blogeja. Salasanan takana julkaisen lapsielämän kuulumisia lähinnä mummeille ja kummeille. Julkinen bloggailu kiinnostaisi, mutta niin kuin sinäkin toteat, niin "puoli julkisella alalla" täytyy suojella itseään ja läheisiään. Harmittaa kovasti, että tää taustalla lukeminen on niin yksipuolista. No, ehkä mä kunnostaudun kommentoinnissa :)
Ihanaa, onnellista ja ruusuista syksyä :)
Onnea "pienelle" yksivuotiaalle:)
VastaaPoistaAnni: Kiitos! Ja luulenpa että olet tunnistanut ihan oikein ;) Hauskaa että olet löytänyt tiesi tännekin!
VastaaPoistaPitää tosiaan olla varovainen kun ei kaikki ihan ymmärrä faktan ja fiktion eroa, eikä nyt sillä että kirjoittaisin tänne täysin keksittyjä juttuja elämästäni, mutta tietenkin hyvin subjektiivisesti manipuloin sitä mitä täällä lukee ja olisi aika ikävää, jos joku työkuvioihini liittyvä henkilö alkaisi sen perusteella tehdä minusta arvioita ja liittää asiat täällä työhöni. Joten ei auta kuin tiedostaa mahdollisuus tulla löydetyksi milloin vain.
Ja kiva jos jaksat kommentoida, itselleni on muutamakin lukija tullut vuosien varrella ihmeenkin tutuksi, vaikka ei ole ollut blogia josta heidän elämäänsä seurata. Kommenteissakin tulee yllättävän tutuksi ja oppii tuntemaan kuka on kukin :)
aini: Kiitos :)