keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Ole arkienkeli
Tämän vuoden Yhteisvastuu-keräys käynnistyi helmikuun alussa, päättymisestä en sitten olekaan aivan niin varma, mutta lipaskeräys jatkuu ainakin huhtikuun loppuun. Vielä on siis runsaasti aikaa vaikuttaa. Tänä vuonna varoja kerätään Suomen ja Mosambikin yksinäisille ja syrjäytyneille nuorille. Itse olen osallistunut jo kolehdin muodossa, minkä lisäksi aion vielä aktivoitua lipaskerääjänä. Kuka tahansa voi ryhtyä lipaskerääjäksi, ihan vaikka vain muutamaksi tunniksikin. Lisätietoja saa oman alueen kirkkoherranvirastosta tai ottamalla yhteys suoraan oman seurakunnan keräyspäällikköön.
Tämänvuotinen kohde on erityisen lähellä sydäntäni. Lähipiirin kokemusten lisäksi työn puolesta avautuva koulumaailma osoittaa suuria aukkoja ja puutteita nuoren yksinäisyyteen ja syrjäytyneisyyteen puuttumisessa. Hyvätkin ohjelmat ja projektit voivat olla tehottomia, jos lapset ja nuoret eivät ole jo kotoa saaneet eväitä hyväksyä toiset ihmiset sellaisina kuin ovat. Usean tahon yhteistyöllä toivottavasti voidaan saada muutosta aikaan.
Jokainen tähän kirjoitukseen tänään ennen puoltayötä saapunut kommentti kartuttaa yhteisvastuupottia yhdellä eurolla, minun kukkarostani tottakai. Osallistu siis keräykseen jättämällä kommenttilootaan muutama sananen ja laita hyvä kiertämään. Jos sinulla ei ole blogia, voit esimerkiksi facebookissa kerätä itse määrittelemäsi ajan tykkäyksiä statukseesi. Varsinaisen lahjoituksen voit suorittaa lippaaseen tai verkkopalvelun avulla.
Klo 22.28: Olette olleet niin laiskoja auttamaan, että jatketaan tempausta vielä torstai-iltaan asti. Tiedän, että houkuttelevampaa on ehkä kommentoida jos on mahdollisuus saada itselle jotain, mutta ajatelkaapa mitä teillä on tämän myötä mahdollisuus antaa jollekin toiselle? Minun, työssäkäyvän ja hyväosaisen ihmisen, talous ei kaadu vaikka kaikki lukijat jättäisivät puumerkkinsä. On kuitenkin kyse erittäin tärkeästä asiasta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minulla on sinulle jotain blogissani :)
VastaaPoistaAloin itkeä, kun katsoin tuon Mintusta kertovan pätkän.
VastaaPoistaKeräys on tänä vuonna todella tärkeällä asialla. Omakohtaisten kokemusten kautta tiedän, kuinka kauheaa on elää mykkänä ja sietää kiusaamista ilman että osaa tai kykenee muuttamaan tilannetta.
Vanhemmatkin ovat usein avuttomia kiusaamistapauksissa. Vaikka voisi hankkia lapsillensa miten paljon tahansa maallista mammonaa, toisten lasten hyväksyntää ei voi hankkia.
Kiitos tästä ajatuksesta!
Täällä kerääminen onkin hyvä ajatus! Mulla nuo videot eivät näkyneet, mutta täytyy surffata keräyksen omille sivuille, ne lienevät sieltä katsottavissa.
VastaaPoistaKiitos kun muistutit tärkeästä asiasta ja valoisaa kevättä sinulle!
VastaaPoistaMinua myös kosketti tuo Mintusta kertova video.
VastaaPoistaTyöskentelen Onneli sinun laillasi yläkoulussa ja yksinäisyys ja kaverittomuus on oppilasmassassa valitettava totuus. Helposti unohtaa myös sen, että syrjintäkin on kiusaamista.
Välillä tuntuu koulussa olevana aikuisena turhauttavalta, kun ei tiedä, kuinka parhaiten voisi auttaa yksin ruokalassa ja käytävillä istuvaa nuorta. Turun Tilda alalla toimivana on myös kanssa oikeassa - avuttomia ovat vanhemmatkin tämänkaltaisten asioiden edessä.
Tämä on kovin hieno ele! Hassua, etteivät ihmiset ole kommentoineet tämän enempää..:o
VastaaPoistaKai se on vain laiskuus!
Minusta taisikin tulla nyt blogisi vakiolukija!
-Laura
Hei Onneli,
VastaaPoistakovasti kommentoin taalta kauempaa ja ihailen hyvaa tahtoasi ja auttamisenhaluasi!
Hui!! Meinasipa jäädä tämä huomaamatta. Hieno idea sinulta tämä tempaus<3
VastaaPoistaKommentoinpa minäkin. :-) En ole pystynyt katsomaan noita videoita vielä, mutta aihe on monella tapaa tuttu. Mitä vanhemmat pystyvät tosiaan silloin tekemään, jos lapsella ei ole kavereita?
VastaaPoistaKouluaika voi olla melkoista piinaa, jos kukaan ei halua tehdä sinun kanssasi paritehtäviä jne. Luokallani oli aikoinaan eräs tällainen oppilas, jonka kanssa kukaan ei halunnut olla, ja itse yritin aina ottaa hänet mukaan omaan ryhmääni, vaikka muut eivät halunneet.
Hyvä kohde on Yhteisvastuukeräyksessä jälleen.
VastaaPoistaItse teinin äitinä joudun näitä asioita aina silloin tällöin pohtimaan. Miksi jätetään syrjään jos et ole ihan sitä ns. perusmassaa? On niin raskasta seurata vierestä ja yrittää kannustaa omaansa, joka juurikin istuskelee yksinään siellä käytävällä. Tai muiden lähistöllä, mutta "näkymättömänä" täysin ilman huomiota. Huoh.
On kyllä todella surullista, kuinka paljon nykyään on kiusaamista, yksinäisyyttä jne. Tuntuu, että se menee aina vain pahemmaksi. Olen monesti miettinyt, että jos minulla on joskus lapsia, voivatko he mitenkään välttyä kiusaamiselta esimerkiksi koulussa, kun en halua tukea nykyään vallalla olevaa "kaikki mulle heti nyt" -kulttuuria enkä arvosta kaikkia nykyajan hömpötyksiä. Monilla lapsilla on jo syntymästään saakka niin kovat kotiolot (monella tapaa, en tarkoita vain köyhyyttä, vanhempien mielenterveysongelmia, vaan myös vanhempien menestymisen painetta, joka tekee lapsistakin helposti vain "tuotteita"), joten ei ole ihmekään, että pahaa oloa puretaan muihin.
VastaaPoistaEn tiedä, olenkohan tunteeton, kun pätkä ei minua erityisesti koskettanut. En tietenkään toivo kenellekään vastaavaa, mutta jotenkin minun on kovin vaikea samaistua juuri tuollaiselta vaikuttaviin/näyttäviin teini-ikäisiin. Minuakin on koulussa kiusattu, joten kyse ei ole siitä, etten ymmärtäisi asiasta mitään.
No ei varmasti voi olla enää helpompaa tapaa auttaa ja kannattaa hyvää asiaa!
VastaaPoistaLupaan myös ihan itse tiputtaa kolikoita lippaaseen :)
Reipas ja ihana Onneli!
VastaaPoistaKeräyksellä on tänä vuonna erittäin hyvä kohde! Täytyypä taas osallistua, kunhan lipas sattuu kohdalle.
VastaaPoistaTodella hyvä kohde, ja hieno idea tämä. :)
VastaaPoistaTärkeä kohde Yhteisvastuukeräysellä tänäkin vuonna. Ja hieno idea sinulta! Itsekin aion osallistua lipaskeräykseen.
VastaaPoistaKiitos kaikille avusta! Aika köyhäksi jäi summa, joten vähän pitää joka tapauksessa laittaa itse vielä ekstraa :)
VastaaPoistaKohde on tosiaan tärkeä. Uskon, että aika monet tuntevat avuttomuutta näitä asioita kohdatessa. Itse voi tehdä parhaansa ja pienetkin asiat voivat nuorelle merkitä paljon. Elämä ei ehkä helpotu hetkessä, mutta kuinka tärkeää onkaan, jos nuori kokee, että on joku joka häntä arvostaa ja toivoo hänelle hyvää. Itse sain syksyllä liikuttua kyyneliin, kun arka, syrjitty ja ei-toivottu oppilas uskalsi luokan eteen pitämään pienen minuutin esitelmänsä ja jälkikäteen kertoi ettei se niin paha olekaan. Muutenkin nyt tähän mennessä on tapahtunut koko luokassa positiivista muutosta, enää ei yökitä kun naitan oppilaita toistensa kanssa työskentelemään ja open silmät oli tippua päässä, kun yhtä hyljeksittyä tyttöä oma-alotteisesti pyydettiin ryhmään mukaan ja täysin vilpittömästi. Edelleen käytävillä ja välitunneilla ollaan yksin, mutta pienikin merkki muilta siitä että olet tervetullut auttaa nuoria varmasti jaksamaan vaikean vaiheen yli. Joten lannistua ei saa, meistä jokainen voi tehdä ihmeitä, vaikka suurin työ pitäisi tehdä kodeissa, joissa vanhempien asenteet ja arvot iskostuvat lapsiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja voi olla vaikeasti kitkettävissä.
Nää on niin vaikeita juttuja...
VastaaPoistaItse opena ja ryhmänvalvojana sain juuri soiton erään oppilaani äidiltä. Kyseessä on hiljainen ja eristyvä oppilas, ja yritän aina vaihtaa pareja tunneilla että kaikki voisivat tutustua ja saisivat tehdä yhdessä. (Luokassa on muitakin ei-niin suosittuja kuin tämä yksi tyttö).
No tämä äiti siis kuitenkin soitti ja HAUKKUI minut, sanoen ettei tyttö halua olla niiden muiden "epäsuosittujen" kanssa. Äiti käski minun pitää huolta, että oma tytär saa aina parikseen ryhmän suosituimman tytön, koska muu olisi "koulukiusaamista".
OIKEASTI. Mitä tuohon sanoo?
Teea: Voi ei, otan todella osaa tilanteeseesi. Äidilläkin taitaa olla hieman väärä ajatus siitä miten tällaisista ongelmista päästään eroon. Tuollainen puhelutilanne vielä on tosi nihkeä, ei siinä oikein uskalla rupea sanomaan mitään ettei vahingossa sano mitään peruuttamatonta. Voisiko jotenkin hienotunteisesti yrittää sanoa, ettei tällainen kierre ole ratkaisu ja että tytön asettaminen ikään kuin suositumpaan asemaan näihin toisiin ei-suosittuihin nähden ei muuta asiaa, ei sellaisilla asioilla itsetuntoa kohoteta. Ja vielä sanoa että siinähän opettaja vasta koulukiusaamista harjoittaisi itse, jos tuolla tavalla keplottelisi ja saattaisi kaikki oppilaat eriarvoiseen asemaan. Tsemppiä! Täältä saat kaikki sympatiat!
VastaaPoista