Hykertelin jo innoissani kaikkia ratkiriemukkaita käännösväännelmiä, joita sähköpostiini kolahtaisi, mutta kaikki hervottomat huumorveikot taisivat jäädä melkein kolme vuotta sitten kuopatun entisen blogin syövereihin. Mutta ei se haittaa, söin sitten itse ne herkut ja ylläripalkinnon toisen osan eteen ei tarvinnut nähdä sitäkään vähää vaivaa ja riittää onneksi omassakin käännöksessäni hihiteltävää.
Uutta vuotta on koeajettu nyt viikko, josta puolet olemme eläneet kotona karanteenissa. Jouluporot ja -norot olivat vain lämmittelyä, sillä kylään saapui vuodenvaihteessa pakkasukon sijaan enterorokko. Lapsen ihana mummuihminen tuli päästämään minut torstaina pälkähästä ja ulkoistin itseni kaupoille täyttämään lapsen housuvajetta. Tiedättehän ne apteekkien vanhukset, joiden päivän kohokohta, ainut ihmiskontakti, on siinä tiskillä, jonne moni muukin olisi jonottamassa. Kun päivät pitkät viettää ilman aikuista keskusteluseuraa, niin ne markettien, putiikkien ja kahviloiden työntekijöiden kanssa käydyt yksinpuhelut on sitten poikaa. Olen varsin puheliasta sorttia muutenkin, mutta koskaan ennen en ole jäänyt jorisemaan, jos takana on ollut kovastikin jonoa... Kahden tunnin kiertelyn jälkeen päästin työntekijät pälkähästä ja suuntasin kotiin vain tunteakseni omankin oloni varsin heikoksi.
Joululahjaksi saimme pähkinöillä, ananaskirsikoilla ja klementiineillä täytetyn lasipurkin. Muutama päivä sen tyhjentymisen jälkeen luin netistä loistavan vinkin uuteen vuoteen. Ota tyhjä lasipurkki. Kirjoita muistilapuille vuoden ajalta kivoja juttuja ja tapahtuneita asioita. Vuoden viimeisenä päivänä avaa purkki, lue lappuset ja muistele mitä kaikkea huikeaa vuosi on pitänyt sisällään. Tämän otin itselleni lääkkeeksi siihen ahdistukseen, jota podin totaalisesta tietämättömyydestä koskien elämän suuria linjauksia. Heti helpotti, ja tuskin maltan odottaa vuoden kulumista nähdäkseni mitä kaikkea kummallista ja ihanaa elämä heittää eteeni tänä vuonna. Ja sitä kai ei tarvitse kauan odottaa, sillä vuodet ilmeisesti vierivät aina vain sitä nopeammin mitä vanhemmaksi tulee?
Hyvää uutta vuotta!


Kiitos tuosta lasipurkkivinkistä, saa nähdä josko laitan saman idean itsekin toteutukseen.
VastaaPoistaAjattelin samalla ilmiantaa itseni, että eräs vanhan blogisi vakkarilukija on löytänyt tiensä tänne, myöskin nykyään uudella blogi-identiteetillä.
Satuin vahingossa laina-ipadilla täppäämään roskapostikommentteja ja sieltä löytyi tämä, puoli vuotta myöhässä! Hauska yllätys! Nyt pitääkin lähteä heti tutkimaan kuka nimimerkin takaa paljastuu ;)
VastaaPoistaJa muuten, lasipurkkiimlme on kertynyt kolme lappua, vaikka ilonaiheita on ollut enemmän. Ehkä ens vuonna uus yritys ;)