Pari vuotta sitten loppukesästä menetimme pienen ihmisenalun. Muutama viikko siitä olin Ivana Helsingin ystävämyynnissä ja näin siellä Anna Puun. Hänen kappaleensa Linnuton puu oli soinut päässäni paljon ja rohkaistuin kertomaan artistille mitä laulu sillä hetkellä elämässäni merkitsi. Olin linnuton puu. Sain hänet itkemään.
Tänään lähdin iltapäivällä kävelemään kaupunkiin. Aleksanterinkadulla vastaan tuli tummiin pukeutunut, mutta tunnistettava vaalea nuori nainen, Anna Puu. Loimme nopeat katseet ja jatkoimme matkojamme. Rohkaistuin kuitenkin ja juoksin hänet kiinni. En edes ehtinyt kysyä loppuun muistaako hän kun hän jo sanoi muistan. Oli kuulemma useinkin miettinyt silloista kohtaamistamme. Ja nyt tarina oli saanut onnellisen lopun, vaunuissa uinuvan Mestaripiirroksen. Tällä kertaa poskelle vierähti ilonkyyneliä.
Ihania, kauniita kohtaamisia ja varmasti teille molemmille tärkeitä. Parempia sanoja en löydä kommentoimaan ja näidenkin löytäminen oli vaikeaa.
VastaaPoistaMinä uurastan ekaluokkalaisteni kanssa ja nautin heidän oivaltamisen ilostaan. Jospa meilläkin olisi joskus tomera ekaluokkalainen ilonamme :)
Mii: Kyllä, jotain aika ihmeellistä ja mieleenpainuvaa. Ja voi kuinka soisin teillekin kaikkea onnea, ihanaa. Hyvää kannattaa odottaa.
VastaaPoista:') <3 Ihan mieletöntä miten se elämä joskus niin kauniisti kuljettaakin <3
VastaaPoistaKatja: Niinpä, aika häkellyttävän ihmeellistä. Itse olen tänä vuonna useinkin miettinyt miten saisin viestin hänelle. Tämä yllättävä kohtaaminen oli kyllä paras mahdollinen tapa.
VastaaPoistaIhana, arjen pieni sattumus! Tuollainen jää varmasti mieleen molemmille osapuolille <3
VastaaPoistaTuittu: Kyllä, kummasti joku kuljettaa. Oli eilen vielä niin kehno päivä mutta päätin silti lähteä tuulettumaan kun ei jaksanut kotona yhtä takiaista ;) Se oli sitten tarkoitettukin niin :)
VastaaPoistayhyy! mää täällä kyynelehdin! ihanaa!
VastaaPoistaKiitos kappaleesta, se oli koskettava. Kuten koko tarinakin :) Kaunista ja merkityksellistä, kuten pitäisi jaksaa ajatella elämästäkin, vaikka aina ei siltä tunnu. Tämä siis lähinnä muistutuksena itselleni ja kaikille muillekin, joiden usko jo horjuu.
VastaaPoistaKaunista marraskuuta ja joulun odotusta teidän koko perheelle!
Liisa
:')
VastaaPoistapenni: :´)
VastaaPoistaLiisa: Ovat kyllä molemmat liikuttavia eikä oikein kykene kyynelehtimättä kuunteleen. Sama on Pieni ja hento ote -laulun kanssa ja siitäkin on itse asiassa Anna Puun tulkinta.
Tuollaisia arjenpysäyttäjiä soisi aika ajoin itse kullekin, oli asia sinänsä mikä tahansa. Ihanaa joulunaikaa sinnekin! Ja voi kuinka toivonkaan omaa mestaripiirrosta teillekin! (jos siis olet Liisa joksi luulen :))
norsis: :´)
ihana tarina, ja vielä tosi...:)
VastaaPoistaMantelikakku: Niin, uskomatonta mutta totta :)
VastaaPoista<3 Merkityksellisiä kappaleita myös minulle, etenkin tuo mestaripiirros (joiksi ajattelen kaikkia näitä minun kolmea rakkaintani).
VastaaPoistaIhanaa ensimmäistä adventtia!
Laura: Niinpä, aikamoisia mestaripiirroksia saa elämässään ympärillään katsoa. Kaunista adventinaikaa!
VastaaPoistaVoi miten ihania ja yllättäviä kohtaamisia. Täälläkin tuli pieni itku lukiessa! Meidän pienen ristiäisissä kummitäti lauloi tuon "Pieni ja hento ote" ja itkuhan silloinkin pääsi.. Ihanaa jouluodotusta!
VastaaPoistaSuviMaria: Minulla tuli silloin aikanaan aina itku, ja välillä edelleen, kun kuulen tuon kappaleen. Osallistuin silloin pari vuotta sitten yhteen silmänliikekokeeseen psykan laitoksella, siellä pyöri mainoksia joista yhdessä soi se ja silmät kyllä kostui.
VastaaPoistaMies tilasi juuri sinun korupajaltasi mulle joululahjan ja siinäkin on tämän poikasen lisäksi tuo menetetty pieni helmen muodossa. Säilyy aina muistoissamme.
Anna puu on ihana!
VastaaPoistaRiikka: On kyllä. Olen tosin vain kerran tainnut nähdä livenä esiintyvän, Ilosaaressa 2009.
VastaaPoistaLiikuttuneena on kovin vaikea kirjoittaa järjellistä viestiä, mutta olen tosi onnellinen puolestasi, mestaripiirroksestasi.
VastaaPoistaMartta: Kiitos <3
VastaaPoistaIhana kohtaaminen :´) Ja ihana että kävit pitkästä aikaa (jo hiljentyneessä) blogissani ja sitä kautta sain löytää sinut uudelleen! Laitan s-postia tulemaan lähipäivinä!
VastaaPoistaSaraJana: Onneksi on elämässö näitä kivoja kohtaamisia :) Vastasinkin jo meiliisi!
VastaaPoista