Kun pitkästä perjantain työpäivästä on selvitty, käydään työmatkan varrella sijaitsevassa pitseriassa ja pitsaa odotellessa ostetaan viereisestä kaupasta purkki Ben&Jerry´siä. Sitten mennään kotiin, heitetään helyt nurkkaan ja puetaan päälle miehen collegehousut ja jymähdetään nojatuoliin tuijottamaan dvd-elokuvia sekä nettitelkkarista Kotikatua, Salkkareita ja muita laatuohjelmia.
Mitä tahansa, kunhan vain ei tarvitse olla mitenkään sosiaalinen.
Ja kummasti taas lauantaina kunnon yöunien jälkeen elämä hymyilee ja aurinko paistaa ja sitä pursuaa ihan uutta energiaa!
Aikalailla hyvin tiivistetty! Meikäläisellä sitten vielä lisänä aikainen nukkumaan meno; viikolla tulee aina valvottua hiukan liikaa.
VastaaPoistapiparminttu: Joo, taisin minäkin jo kymmenen maissa kaatua sänkyyn ja nukkua aikalailla kellon ympäri. Monesti viikollakin olisi menossa nukkumaan kympiltä mutta jonnekin klo 23 jälkeen se aina venyy. Parina iltana treenitkin loppuu vasta ysiltä niin sitähän on ihan ylikierroksilla!
VastaaPoistaTuttu tunne toi, että työpäivän jälkeen ei aina jaksa olla sosiaalinen. Töissä kun joutuu koko ajan olla läsnä, saatavilla ja sosiaalinen, aikaa omille ajatuksille ei juuri ole. Musta onkin yleensä ihaninta lähteä heti työpäivän jälkeen koiran kanssa pitkälle kävelylle, siinä pääsee aika hyvin irti työkuvioista, kun puuhaa koiran kanssa ja toisaalta on aikaa myös miettiä omia asioita.
VastaaPoistaJanita: Aivan, joku tapa millä saa oman rauhan on parasta ja lemmikkikin on aika ihanteellinen kun sen kanssa ei tarvitse samallalailla olla sosiaalinen. Mä olen nauttinut kans siitä kun on työpäivän jälkeen kävellyt kotiin hiljaisen metsän läpi, ihanan meditatiivista se täysi hiljaisuus hälisevän koulupäivän jälkeen.
VastaaPoistaOon huomannut, etten (nykyään) tarvi enää edes opettajan työpäivää, että tulee tuollainen fiilis. :-D Viikonloppuisin olo onkin joskus aika erakkomainen, vaikka kotiin ei loppujen lopuksi eristäytyisikään.
VastaaPoistaBisquits: Hyvinhän se saattaa tulla alalla kuin alalla, jos on tosi hektistä ja jatkuvasti ihmisten ympäröimä. Viikonloppuisinkaan en mitenkään liian sosiaalinen ole, se vähän harmittaa, mutta monesti tekee vaan niin hyvää ihan vain olla möllöttää eikä viikolla ehdi edes kauheasti sopia mitään kenenkään kanssa.
VastaaPoistaKuulostaa tutulta myös osa-aikaisen kulttuuritoimittajan korvaan :) Huh, opettajien päivät on varmaan täynnä aikamoista äänihelinää ja hyörintää!
VastaaPoista:) Kuulostaa niin tutulta! Mä oon töissä päiväkodissa ja kyllä siellä saa olla niin käytettävissä ja antaa kaikkensa joka päivä! Ihana työ, mutta ihanaa myös kun pääsee kotiin rauhoittumaan ja olemaan ei-sosiaalinen!
VastaaPoistaMaija: Koulu kyllä täyttyy kaikenlaisesta melusaasteesta, myös opettajan toimesta. Tänään vitoset antoi palautetta, että eivät tykkää kun opettaja suuttuu ja hakkaa sormustaan liitutauluun, mutta kommentoivat heti perään, että se on kyllä usein oppilaiden vika :D Pitää vissiin hankkia joku hervoton kongi, jonka äänestä kaikki tietää heti että pitää lopettaa edellinen juttu ja siirtyä hiljaa omalle paikalle.
VastaaPoistaPaint it black: Uskon, että päiväkodissa on vielä tiukemmin kiinni koko päivän, itsellä sentään kun on vain 19 viikkotuntia niin on välillä hyppäreitäkin ja pääsee aina kunnolla piiloon oppilailta opehuoneeseen, mutta lasten kanssa saa varmasti olla jatkuvasti läsnä!