En voi sille mitään, mutta nähtyäni jotain tämänsuuntaisia kuvia joskus vuosia takaperin en ole voinut syödä nallekarkkeja laittamatta niitä ensin erinäisiin asentoihin.
Ja aika perinteisin menoin päätyivät nämäkin laivalta ostetut nallet suihimme... Niin ja jos ei mene nallekarkit tasan niin sitten on otettava kolmen kimppa tai sooloilla.
tiistai 10. huhtikuuta 2012
sunnuntai 8. huhtikuuta 2012
Iloista pääsiäistä!
Sanomaltaan pääsiäinen on minulle vuoden suurin juhla ja aina on suuri ekstrailo, kun huomaa pääsiäispupunkin heränneen talvikohmeesta. Ensin katkerana katselin lapsen saamaa suurinta yllätyspussia, kunnes tajusin imetyksen ilot – minähän ne suklaat vielä tänä vuonna saisin syödä! Lapsi sai tyytyä ravistelemaan munat pussista.
Riemukasta pääsiäistä kaikille!
Riemukasta pääsiäistä kaikille!
perjantai 6. huhtikuuta 2012
Länsinaapurissa
Mummuni oli voittanut arpajaisissa lahjakortin, jonka äitini toi minulle voidakseni kaupata sen jollekin parilla eurolla. Mutta mehän pistettiin elämä risaiseksi ja käytettiin se itse ja maksettiin vielä kuuskymppiä ekstraa isosta parivuoteellisesta hytistä, jossa sai katsoa salkkarit ja uudetpäivät suorana ja juoda jääkaapista kylmää vissyä. En ollut muuten ennen yöpynyt laivalla ylimmällä kannella, ihan kapteenin kannella.
Aikaahan ei päiväristeilyillä ole mitenkään huikasti, mutta vastahan viime kesänä vietimme tuossa reilimme viimeisessä etapissa pari päivää. Päivän aikana halusimme fiikata ystävän kanssa, piipahtaa Designtorgetilla ja Emmauksessa sekä tsekata joku kiva vauvaystävällinen kahvila. Sattuipa päivään suunnittelematta myös ilmaisen jäätelön jonotus (vain kymmenisen minuuttia), piipahdus muutamaan kauppaan ja putiikkiin ja takaisin paatille kävellessä harmitus siitä, ettei ollut tajunnut Alfons Åberg -näyttelyä.
Hytissä luettiin, töllötettiin telkkaa, mässytettiin karkkia ja juotiin limpparia sekä harjoiteltiin konttausasentoa karkealla kokolattiamatolla. Ulkokannelle ja pallomereen ei ehditty, menomatkalla nautittiin runsas aamiainen siinä astetta paremmassa seisovassa pöydässä ja ainakin kymmenen kilometrin kävelyn jälkeen sammuttiin illalla niin, että aiottu päivällinen jäi syömättä, onneksi oli karkkia.
Muutama viikko sitten Tukholmasta vierailulla olleet ystävät toivat meille mainion opuksen Tukholmassa asuville ja vierailevilla vauvaperheille. Kirjaan perehtyminen jäi menomatkalle, mutta tulipa sen ansiosta ainakin löydettyä mukava kahvila Götgatan stories (jonka kivilattialla lapsi päätti ensi kerran nousta konttausasentoon ja tulla naamalleen seurauksena huutokonsertti, josta toivuttua järjestettiin uusi konsertti, kun tapahtuman missannut isi tuli vessasta) sekä Emmaus, jonka kovista hinnoista huolimatta lapsi sai itselleen erittäin tyylikkään kesälakin ja ruokalapun.

Ja lapselle matkamuistoksihan toki ostimme sen riistohintaisen kuvan, jossa näytämme urpoilta valkoisen portin läpi kulkiessamme, mutta pitäähän nolomutsi- ja nolofaija-pisteiden kerääminen aloittaa hyvissä ajoin.
Aikaahan ei päiväristeilyillä ole mitenkään huikasti, mutta vastahan viime kesänä vietimme tuossa reilimme viimeisessä etapissa pari päivää. Päivän aikana halusimme fiikata ystävän kanssa, piipahtaa Designtorgetilla ja Emmauksessa sekä tsekata joku kiva vauvaystävällinen kahvila. Sattuipa päivään suunnittelematta myös ilmaisen jäätelön jonotus (vain kymmenisen minuuttia), piipahdus muutamaan kauppaan ja putiikkiin ja takaisin paatille kävellessä harmitus siitä, ettei ollut tajunnut Alfons Åberg -näyttelyä.
Hytissä luettiin, töllötettiin telkkaa, mässytettiin karkkia ja juotiin limpparia sekä harjoiteltiin konttausasentoa karkealla kokolattiamatolla. Ulkokannelle ja pallomereen ei ehditty, menomatkalla nautittiin runsas aamiainen siinä astetta paremmassa seisovassa pöydässä ja ainakin kymmenen kilometrin kävelyn jälkeen sammuttiin illalla niin, että aiottu päivällinen jäi syömättä, onneksi oli karkkia.
Muutama viikko sitten Tukholmasta vierailulla olleet ystävät toivat meille mainion opuksen Tukholmassa asuville ja vierailevilla vauvaperheille. Kirjaan perehtyminen jäi menomatkalle, mutta tulipa sen ansiosta ainakin löydettyä mukava kahvila Götgatan stories (jonka kivilattialla lapsi päätti ensi kerran nousta konttausasentoon ja tulla naamalleen seurauksena huutokonsertti, josta toivuttua järjestettiin uusi konsertti, kun tapahtuman missannut isi tuli vessasta) sekä Emmaus, jonka kovista hinnoista huolimatta lapsi sai itselleen erittäin tyylikkään kesälakin ja ruokalapun.

Ja lapselle matkamuistoksihan toki ostimme sen riistohintaisen kuvan, jossa näytämme urpoilta valkoisen portin läpi kulkiessamme, mutta pitäähän nolomutsi- ja nolofaija-pisteiden kerääminen aloittaa hyvissä ajoin.
maanantai 2. huhtikuuta 2012
Kivikova
Meillä selostettiin eilistä jääkiekko-ottelua ihan Mertarannan elkein. Tänä iltana olemme paatissa kohti länsinaapuria, joten ratkaiseva matsi jää näkemättä (hytissämme tosin on tv...). Hengessä ollaan mukana, laivalla ei kuitenkaan uskaltane laittaa pipoa ettei tuli hyttikäytävillä turpiin.
Ajatella, että on sukupolvi, joka ei ehkä tule haikailemaan Kiekko-Espoon perään. Elleivät sitten vanhempansa kerro kyllästymiseen asti esimerkiksi siitä, kuinka Kiekko-Espoo oli kymmenen vuotta sitten yksi merkittävistä keskusteluaiheista, kun äiti alkoi vikitellä isiä... Ja kuinka äiti opiskeluvuosina itki useita iltoja, kun isi oli mennyt hukkaamaan hienon Kiekko-Espoo-penaalinsa kirjastoon.
Ajatella, että on sukupolvi, joka ei ehkä tule haikailemaan Kiekko-Espoon perään. Elleivät sitten vanhempansa kerro kyllästymiseen asti esimerkiksi siitä, kuinka Kiekko-Espoo oli kymmenen vuotta sitten yksi merkittävistä keskusteluaiheista, kun äiti alkoi vikitellä isiä... Ja kuinka äiti opiskeluvuosina itki useita iltoja, kun isi oli mennyt hukkaamaan hienon Kiekko-Espoo-penaalinsa kirjastoon.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
Tervetuloa virpojat!
Ovikello ehti kilahtaa ennen kuin pussukat olivat valmistuneet ja muovilelut kaivettu kaappien kätköistä, joten kiireessä vain lykkäsin suklaata kouraan. Tai oikeammin ensin kahteen, mutta kun oksia sainkin vain yhden, niin reiluuden nimissä palkkojakin annetaan vastineeksi vain yksi. Se onneksi oli jaettavissa, joten toivottavasti virpojat lähtivät kuitenkin ihan iloisin mielin ja uskaltavat tulla ensi vuonna uudestaan. Silloin sitten on tällaisiakin varmasti valmiina.


Tähänastiset oksat köllöttelevät parvekkeella ilta-auringossa, joka taas eilen muistutti meille paistavansa. Ihanaa! Pussukoita syntyy liukuhihnalla, vaikka puhdasta pyykkiä on lattialla vuori ja huomenna alkavan reissut tamineet pakkaamatta. Mutta kun ompelukärpänen puree, niin on pakko panna surruttaen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






















