Mies männäviikolla pyysi, jos voitaisiin lapsen kanssa vähän järjestellä kotona. Hän olisi varmaan halunnut tyhjäksi kaikki roinalla valloittamani tasot ja väliköt ja lattian rojuista. Mutta me vaihdettiinkin makuuhuoneen järjestystä, vaikka olin ajatellut, ettei niin raskaita rakenteita viitsi siirrellä alle vuosi ennen muuttoa.
Lapsi on kuitenkin hoitoringin meillä ollessa nukkunut päiväuniaan sängynaluslaatikossa ja haluaa nykyään nukkua siellä yönsäkin. Auki vedettynä laatikko oli vaatekaappini edessä ja kyllästyin pukeutumaan päivästä toiseen samoihin vaatteisiin, jos en ollut riittävän ajoissa edellispäivänä muistanut penkoa kaapista päällepantavaa.
Syksyllä murtunut olkapää on jo aika toimintakykyinen, mutta kieltämättä ruhtinaallisesti painavan sängyn siirtely 2,5-vuotiaan avustuksella oli ehkä olkapääparalle liikaa. Selvittiin hommasta kuitenkin, kesken ei voinut leikkiä jättää.
Lapsen sänky siirrettiin pikkusohvaksi olohuoneeseen ja nähtäväksi jää, miten se hoitoviikkoina saadaan sommitelluksi makuuhuoneeseemme toista päiväunia nukkuvaa lasta varten. Hoitoviikkoja ei kuitenkaan taida enää olla kuin kolme jäljellä koko keväänä, joten emmeköhän me selviä.
Tuonne laatikkoon se sitten iltaisin käpertyy noin kuuden kirjan ja kahdenkymmenen pehmolelun kanssa. Nyt vain odotellaan, että hoitoviikot ovat ohi ja pinnasänky pääsee ehkä jonnekin lainaan viemästä meiltä tilaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti